Asiantuntijoiden johtamisesta luennoi kauppatieteidenmaisteri, lehtori ja tohtoriopiskelija Päivi Kosonen ja Kirsti Malkamäki luennoi luottamuksen kehittymisestä johtamisjärjestelmän kontekstissa. Luennon aiheena oli laajemmin tarkasteltuna osaamisen ja oppimisen johtaminen, jota Mirjami Ikonen pohjusti mieleenpainuvalla lauseella ”Knowledge is power” eli tieto on valtaa. Akateemisen ajattelun näkökulmaa on kuitenkin kehitetty eteenpäin ”Knowledge is good but critique is better” eli tieto on hyvää, mutta kritiikki parempaa. Yhteiskunnan kehittyessä myös tietojen, että taitojen tulee kehittyä, jotta organisaatio säilyttää toimivuutensa. Huonossa taloustilanteessa erityisen suuri vaikutus alaisiin ja työnlaatuun on johtajan toiminnalla. Luottamus on aineetonta pääomaa ja sen rakentaminen organisaation sisällä on ensisijaisesti johdon tehtävä. Organisaatiossa tieto, oppiminen ja luottamus sitoutuneina toisiinsa toimivat positiivisen työilmapiirin ja taloudellisen menestyksen pohjana.
Johtajat oppivat käytännön kautta eli johtamalla, näin heidän tulee jakaa opittuaan organisaation sisällä. Oppimiselle tulee kuitenkin olla teorian pohja, sillä teoria ja käytäntö toimivat rinnakkain. Johdon asenne uuden oppimiseen luo kehykset alaisten oppimiselle. Todellisuudessa työelämässä monissa organisaatioissa ei kannusteta lisäkoulutuksiin maksamalla koulutuksia tai kursseja. Alaisten kiinnostus uuden oppimiseen ja itsensä kehittämiseen saattaa sammua johdon kannustuksen puutteen takia. Myös tietämys voi toimia esteenä oppimiselle ja ongelmatilanteessa yksikehäinen oppiminen voi johtaa saman ongelman korjaamiseen uudestaan ja uudestaan. Kaksikehäinen oppiminen pureutuu suoraan syvälle ongelman ytimeen, jotta ongelmalta vältyttäisiin organisaatiossa jatkossa. Yhteiskunta, organisaatio tai yksilö ei tule koskaan valmiiksi vaan kehittämistä ja oppimista löytyy aina tarkasteltaessa toimintaa syvemmin.
Asiantuntijaorganisaatiossa osaamisen ja oppimisen johtaminen voi näyttäytyä eri tavoin kuin muissa organisaatioissa. Asiantuntija omaa työtehtävään vaaditun tiedon, tieto voi olla laajempaa kuin organisaation johdolla. Asiantuntija henkilökunta on korkeatasoista, joskus jopa vaikeasti saavutettavissa. Ominaista asiantuntijalle on työskenteleminen itsenäisesti tai tiimissä, kuitenkin niin, että luottaa jokaisen hoitavan oman vastuualueensa. Esimerkkinä voidaan pohtia korkeakoulua organisaationa, joka ei tuota voittoa toiminnallaan, mutta omaa organisaation tunnuspiirteitä. Tässäkin organisaatiossa esiintyy johtoporras, rehtori, hallinto, professorit ja muu henkilökunta, jotka kantavat oman vastuunsa ja työpanostuksensa. Opiskelijat ovat ne, jotka tekevät toiminnan kannattavaksi; tuotetaan tietoa ja oppia, joka siirtyy sukupolvelta toiselle. Tuotettu ei ole käsin kosketeltavaa eikä nousujohteista pääomaa, vaan rahassa mittaamatonta voittoa yhteiskunnalle ja yksilölle; talous- ja työmarkkinoille.
