Luento oli vierailuluento, jonka piti Jyrki Haapala Itä-Suomen poliisista, Kuopion oikeusyksiköstä.
Byrokratia saa arkikielessä usein negatiivisen kaiun ja se mielletään virkavaltaisuudeksi, jossa paperi määrät ovat valtavia ja selkoa on vaikea saada. YouTube -videossa ”bureaucracy” byrokraattisista symboleista näkyykin juuri tämä niin sanottu paperisota. Ensin jonotetaan omaa vuoroa, sitten päästään luukulle, josta kuitenkin ohjataan uusien papereiden kanssa seuraavaan paikkaan ja niin edelleen. Samalla videossa heijastuu se, kuinka byrokratia mielletään kasvottomaksi ja näin ollen se tuntuu usein myös voisiko sanoa vieraalta ja kaukaiselta. Luukulta näkyvät vain kädet, jotka ottavat papereita vastaan ja antavat uusia tilalle. Onko byrokratia kuitenkaan ainoastaan kirosana?
Byrokratialla tarkoitetaan organisaatiomuotoa, joka koostuu hierarkiasta. ja jossa asiantuntijuus ja tietämys erilaistetaan. Säännöt ja kurinpito ovat siinä järjestetty hierarkkisesti, mutta myös rinnakkaisesti. Haapalan luento käsitteli hyvin byrokraattista organisaatiomallia, sillä puhuessaan Poliisilaitoksesta, organisaatio käsitteenä sai konkreettisemman tason. Se on virallinen rakenne, jossa näkyvät roolit, vastuut ja päätöksenteko. Byrokraattinen johtaminen ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita joustamattomuutta ja tästä hyvänä esimerkkinä oli pakolaisaalto, johon tarvittiin nopeaa reagointia ja mukautumista tilanteeseen.
Taustalla byrokraattisessa johtamisessa on Weberin byrokratian ideamalli (1922), jossa hän viittasi ideaalisella byrokratialla hallintomalliin, jossa työntekijän valta perustuu henkilökohtaisten ominaisuuksien sijaan ammattitaitoon ja asemaan. Ihmiset myöskin työskentelevät selkeän ohjeistuksen alaisena. Säännöt ovat tärkeitä ja myös päätökset tehdään niiden mukaan, jotta suosimista ei syntyisi. Pyrkimyksenä onkin toimia rationaalisesti ja laskelmoidusti johdon asettamien tavoitteiden mukaan. Viestintä on tarkkaa ja kirjaimellista ohjeiden antoa, sekä informaation siirtoa ja kontrollointia, joka suuntautuu ylhäältä alaspäin. Luennon lopuksi luultavasti ei voinut olla epäselvää miksi Poliisilaitoksen kaltainen organisaatio on byrokraattisorganisaatio ja toimiakseen se vaatii sitä. Harva organisaatio pystyy puuttumaan ihmisoikeuksiin ja tämä vaatii legimiteettiä. Mielenkiintoista oli käytäessä läpi Weberin 15 byrokratian ominaispiirrettä, miten nämä käytännössä näkyvät poliisien työssä ja kuinka jokaisella on oma tehtävänsä ja miten tärkeää on erikoistuminen, joka antaa aseman tiettyyn työtehtävään. Esimerkiksi Haapala kertoi, että hän ei saa ampua jollakin tietyllä aseella, koska hänellä ei ole siihen koulutusta. Asema ei siis määrittele kaikkea vaan pätevyys työhön täytyy omata.
Valtion organisoinnissa byrokrattinen johtaminen on tarpeellista, mutta bisnesmaailman se ei istu samalla tavalla. Tiettyjä byrokraattisia piirteitä voidaan kuitenkin havaita, esimerkiksi pomo on aina pomo. Tilanteet kuten markkinat ovat bisnesmaailmassa nopeasti muuttuvia ja yritysten täytyy reagoida niihin nopeasti.